…paitsi näköjään nyt! Sade alkoi eilen illalla ja jatkuu huomiseen. Eilen olimme iltapäivän Sea Worldissa ja näimme mm. mahtavan Shamu killer whale-shown. Olin ihan vaikuttunut näistä mahtavista eläimistä ja heidän kouluttajistaan!
Illalla sitten kuulin uutisista, että Kentucky Derbyn voittajahevonen Barbaro oli jouduttu lopettamaan eilen. Tämä hevonen loukkasi jalkansa toukokuussa ja kahdeksan kuukautta omistajat olivat tehneet huippueläinlääkärien kanssa kaikkensa pelastaakseen sen, mutta viimein mikään ei enää auttanut. Tuli melkein kyyneleet silmiin… Aamun USA Todayssa sanottiin, että Barbaron hoitoprosessi opetti paljon uutta hevosten jalkavammojen hoidosta ja siitä, mitä on mahdollista tehdä ja mitä ei. Upeaa, että omistajat olivat niin sitoutuneita Barbaron hoitoon.
.. eli aika lupaavasti alkaa blogin kirjoittaminen. Kahden hengen voimin sujuu paremmin. Lähiaikoina laitan koko osoitekirjalle mainoksen, joten saattaa lukijamääräkin lisääntyä…
Oikeasti tämä kuukausi on ollut niin vauhdikas, että kirjoituksissa tai muutenkaan ei ole ehtinyt maailmaa parantaa, vaikka toki päivittäin raivoreaktioita aiheuttavia ilmiöitä tulee mediassa vastaan. On ollut ihan pakko, mielenterveydenkin takia, keskittyä tekemiseen. Tekemistä totta vie on riittänyt. Multitasking is my middle name.
Jos joku tämänhetkisistä molemmista vakiolukijoista ihmettelee näitä kellonaikoja, niin Johanna on Kaliforniassa ja mä jouduin odottamaan, että Pertti Mustonen pääsee töistä Buenos Airesissa, kun oli sovittu että soitan tänään. Niin, no valvoisin mä muutenkin, paitsi saattaa kyllä uni pian tulla silmään, kun kävin nimittäin polskimassa kilometrin! Kissojakin olen hoitanut: Niiloa leikitetty ja Vilhon kanssa katsottiin videolta eka Lara Croft -räiskintä. Vilhosta se oli vähän liian meluisa ja musta Angelina Jolien kauneus on… katsojan silmässä. Kauneinta hänessä on nimi.
Nyt Niilo taas raivoisasti hakkaa kopiopaperin käärettä, vaikka juuri annoin sille ruokaa. Haluaakohan se taas leikkiä?
Joo, halusi. Sitten simmahti sohvalle.
Huh, tänään on ollut oikea tehosunnuntai! Heräsin aamulla klo.6.30 ja olen istunut luennoilla koko päivän! Mielenkiintoisia aiheita, mutta kävi ihan työstä. Nyt on ohjelmassa vielä yksi iltatilaisuus ja sitten nukkumaan…
Eilen aamulla otin rauhallisesti ja kävin shoppaamassa (ihan vähän) Horton Plazalla. Löysin Nordstromista Seven for All Mankindin farkut, a perfect fit, oli pakko ostaa! Iltapäivän olin kiltisti luennoilla. Illalla kävimme syömässä Kansas City Barbequessa, joka on kuuluisa siitä, että ko. paikassa on filmattu kohtaus Top Guniin! Siitä olikin todistusaineistoa yksi seinällinen. Tuli ihan nostalginen olo, sillä kävin aikoinaan katsomassa Top Gunin kahtena iltana peräkkäin, koska se teki niin suuren vaikutuksen… Mutta kylläpä Tomppa näytti nuorelta! Eikä ne Kelly McGillisin hiukset nyt niin upeet olleet kuin miltä silloin 80-luvulla tuntui…
Ihan tuottelias viikonloppu, lauantaina saimme Pasin kanssa tehdyksi yhden biisin musikaalikilpailuun tarjolle ja tänään työstin Liljankukan nuotit valmiiksi. Nyt tosin olen viettänyt Vilhon kanssa jo monta tuntia laatuaikaa sohvalla TV:n parissa… Jotain pitäisi vielä saada aikaiseksi ennen kuin voi siirtyä unten maille.
Kyllä se niin on, että kovin montaa netitöntä päivää ei voi näköjään pitää. Nytkin kun sain yhteyden pelamaan, oli mailboxissa lähes 40 viestiä odottamassa… Maailma toimii koko ajan ja kyllä tässä reissun aikana muitakin hommia on hoidettava. Että se niistä normaaleista työajoista!
Niin, Suomessa on kuulemma ollut tänään kova lumimyrsky tai ainakin -pyry, joten kyllä tämä Kalifornian aurinko tuntuu ihan kivalta! Matka oli pitkä, Helsinki-Vantaalta Köpiksen ja Seattlen kautta Orange Countyyn noin 19 tuntia… Tänään tulimme sitten tänne San Diegoon Highway 1:a pitkin ja upaita maisemia ihaillen. Tyyni valtameri aina kummasti pysäyttää… Viimeksi olin täällä lähes 17 vuotta sitten tyttöporukalla ja meno oli silloin hieman toista…Voi niitä aikoja! Mietin tuossa bussimatkan aikana, että joskus on kiva palata takaisin paikkoihin joissa on ollut joskus kauan sitten, koska samalla voi ikäänkuin palata takaisin itseensä… Hmmm…
Petrin uudesta hiustyylistä en sano vielä mitään, se malli hevonenkin oli kiva, mutta allekirjoitan perustelut täysin! Ja mitä hiusasioihin tulee, niin Mösjöö-Markoon olen niissä luottanut ennenkin!
Ihan järkyttävä räntäpyry, mutta uusi pää piristää. Eli kävin pitkästä aikaa parturissa muuntautumassa “hevosesta” ihmisen näköiseksi - liekö sitten jonkun mielestä huononnus? Viihdyin kyllä epäsiistinä liehulettinä, mutta tämä leikkaus oli nyt monestakin syystä aivan välttämätön. Tärkein on se, että hillitön föönaaminen yli 30 asteen helteillä ei ole oikein kivaa. Tämän kun vetää rasvalla taakse, niin on ihan mallia Gardel.
Taustalla loimottaa vaihdettu lamppu, kun Töölön sähköhuollosta löytyi vain 300 wattinen. Eli se siitä ekologiasta. Mutta onneksi löytyi, kun on todella harmaa päivä. Taidan mennä päiväunille ennen töihin ryhtymistä.
Aivan upeata. Trio on kokoontunut ekoihin treeneihin Buenos Airesissa ja minä täällä kotona lauleskelen mukana. Nyt on tosin menossa Satumaa -instrumentaali, joten ehdin kirjoitella tänne. Skype alkoi toimia ihan hyvin, kun katkaisin oman kuvan ja äänen lähetyksen kaistan säästämiseksi.
Johanna lähti päivällä Kaliforniaan ja euroviisukirja lähti pari tuntia sitten painoon! Lähtö lähestyy ja järkyttävän paljon tehtävää sitä ennen, mutta toisaalta rauhoittaa se, että hotellihuoneessa on vuokra-PC ja laajakaista. Kyllä nykyajassa on puolensa, mutta toisaalta nyt ei irtautuminen arjesta tule kyllä olemaan täydellinen, kun ei voi pitää montaa netitöntä päivää.
Vihdoinkin talvi! Että voi lumi ja pakkanen tuntua ihanalta mutapimeyden jälkeen… Ässä on ollut täynnä pakkasenergiaa, eilen oli niin tohkeissaan, että pukitti käynnistä kolme kertaa… Petri väitti, että Ässä hymyili jälkeenpäin! Tänään oli rauhallisempi, ilmeisesti oli jo tottunut talveen… Ässä näyttää muuten lähinnä jääkarhulta pörrökarvassaan!
Lähden huomenna Jenkkeihin työmatkalle, viikon reissu Kaliforniaan. Tsekkasin netistä säätilan, eikä tunnu olevan kovin lämmintä sielläkään. Raportoin sitten tarkemmin paikan päältä. Nyt täytyy pakata kamat… Vaikka miten reissaa työkseen, niin tää pakkaaminen tuntuu aina jotenkin työläältä. Voisko sen ulkoistaa???
Uusin Wordpress 2.1 tuli asennettua ja se on nimeltään Ella. Autosave on mainio ominaisuus, mutta alkajaisiksi TinyMCE -editori katosi. Onneksi keskustelupalstalta löytyi apua: selaimen välimuistin tyhjentäminen auttoi!
Katsoin eilen loistavan ja karmivan ruotsalaisdokumentin Planeten. Se pani taas miettimään pitäisikö sittenkin lähteä kansanedustajaehdokkaaksi, koska maailmanloppu lähestyy ja tuomiopäivän julistajia ei ole liikaa. Ihmisiä on aivan törkeästi liikaa. Viime perjantaina tosin kieltäydyin ehdokkuudesta ja pidin sitä vuoden toistaiseksi parhaana päätöksenä.
No, back to basics: tänään olen toistaiseksi yrittänyt parantaa henkilökohtaista ympäristöäni tiskaamalla ja imuroimalla.
Olisin laittanut tänne pari kivaa kuvaa Ässästä ja Petristä, mutta ei onnistunut PC:llä. Vihaan tietokoneita! Siis miten joku yksinkertainen juttu voi aiheuttaa niin paljon raivoa…
Tänään oli muuten hyvä päivä: Hesarissa “mainostettiin” meidän abiluokan tulevaa luokkakokousta (Kiitos Esa Kero & Nane!) ja käytiin tietty tallilla. Ässä oli oikein Duracell-pupu-tuulella, oli tosi kiva ratsastaa! Petrikin meni reippaasti ja ravailikin jo paljon. Illalla oli normaalit su-tv-rutiinit eli Idols, Amazing Race (pettymys, joku koosteosa…) sekä Suomenhevos-dokumentti ja loput Twin Peaksista. Sitäkin on ihan kiva tuijottaa after all these years, sillä se on yllättävän hyvin kestänyt aikaa. Jopa kampaajani sanoi ihailevansa sarjan makeita 80-luvun hiustyylejä!
Petri: No, tässä ne kuvat. Mä luulen, että vika on Johannan työkoneen liian vanhassa selaimessa, joka ei toimi tämän editorin kanssa oikein.
Keskustan “Vähän kuin itseäsi äänestäisit” -vaalilause raivostuttaa minua yli kaiken.
Matti Vanhanen tahtoo toisaalta korostaa olevansa maltillinen uudistaja erottuakseen jotenkin SDP:stä, mutta toisaalta kosiskelee epätoivoisesti kaikkia väittämällä, että suurin osa suomalaisista ajattelee samoin kuin Keskusta. Lupaamalla kaikille kaikkea Keskustan ideologian aatteettomuus ja vallanhimo tulevat taas ikävästi esiin.
Pahinta keskustan vaalilauseessa on se, että sillä rohkaistaan ihmisiä äänestämään kaltaisiaan. Jos ihmiset ymmärtäisivät omaa parastaan, he valitsisivat itseään parempia ja fiksumpia päättämään yhteisistä asioista. Näin toivoi Berlusconikin viime vaaleissa. Mutta niin Italiassa kuin Suomessakin kateus aina voittaa kiiman. Saapa nähdä, kuinka veronmaksajien taskusta ylimääräisellä puoluetuella maksetut puolueiden kateuskampanjat innostavat suomalaisia äänestämään lisää tätä samaa kurjuutta.
Joo, eilen selvittyäni kirjan oikoluvusta, kaupunkilehti Vartti tenttasi Marttia ja mua euroviisumenestyksen salaisuudesta. Sen jälkeen oli Pasin kanssa tarkoitus mennä katsomaan OurVision -karsintaa, mutta niin oli monella muullakin. Kymmenittäin innokkaita tuttavia, sukulaisia ym. jäi Caisan pienen salin ulkopuolelle.
No, me järjestimme ihan oman OurVisionin. Ensin kasinolle, jossa ensikertalaisen tuurilla voitin 20 yksikätisestä 3 euron sijoituksella, sitten Virgin Oilin alakertaan, jossa juttelimme pitkään kolmen afganistanilaisen kanssa. Todella sivistyneitä, kielitaitoisia ja mukavia nuoria miehiä! Tiesivät Suomen historiasta enemmän kuin keskivertosuomalaiset ja yksi suunnitteli inttiinkin menoa. Tämmöisiä maahanmuuttajia lisää!
Eli Thank God it’s Friday! Menin töiden jälkeen tallille Ässä-mussun luo, mentiin taas kentällä ja oli kivaa! Petri lähti Pasin kanssa baanalle, joten olen viettänyt rauhallista koti-iltaa mm. katsomalla nauhalta viime sunnuntain Gilmore Girlsin (ok, tunnustan, että se on toinen sarja jota seuraan Amazing Racen ohella!). Vilho käytti heti tilaisuutta hyväkseen ja tuli mahan päälle loikoilemaan. Niilon olen jo ruokkinut kahdesti ja vielä varmaan täytyy kerran täyttää vanhan herran ruokakippo ennen nukkumaanmenoa…
Olin eilen Turussa ja heti jäi yksi blogipäivä väliin… No, Petrillä on kyllä ollut kauheasti hommia, joten saa anteeksi tämän kerran! Tulimme äsken tallilta, Ässä meni taas tosi kivasti kentällä meillä molemmilla. Alkaa rentoutua ja rauhoittua koko hevonen, mikä on ihana huomata! Kyllä tuntiratsun hommat on hevosellekin rankkoja, varsinkin jos pääsääntöisesti on alkeiskäytössä kuten Ässä oli. Kenttä oli vielä kohtuukunnossa, mutta saa nähdä miten huomenna pysyy pystyssä pihalla ja lähinnä miten autolla pääsee tallille ja sieltä pois… Voi näitä kelejä! Tammikuu ja vettä sataa…
Ai joo, päivän paras: Kentän reunalla, räntäsateessa ja pimeässä, Petri totesi, että “oli ihan pakko päästä tallille KUN OLI NIIN HYVÄ ILMA”…
