… on vietetty riemukasta heppaelämää! Ässä oli saanut uusia tarhakavereita, joiden kanssa oli pitänyt vähän riekkua. Kiitos Tiinalle ihanista kuvista!
Ilolaukkaa pakkasessa
Voisitteko te kaikki elämässäni kohtaamani takakireät niuhottajainsinööriskeptikot lyödä viisaat päänne yhteen ja laskea todennäköisyyskertoimen seuraavalle (Ladbrokes kyllä voi, mutta ei tarpeeksi tieteellisesti):
Menimme illalliselle lähiravintolaamme Capisciin täällä Belgranossa ja sisään astuessani näin tutunnäköisen harmaapään. Noin sekunnissa luulin ja aloin toivoa, että hän olisi elokuvaohjaaja Fernando Solanas, varsinkin kun hänellä oli selvästi jonkun leffafestarin T-paita päällä. Hovimestarin ystävällisellä välityksellä pääsin hänen puheilleen juuri kun hän oli lähdössä. Levytin hänen omaan elokuvaansa sanoittamansa Astor Piazzollan sävellyksen Vuelvo al Sur tällä viikolla. Joulukuussa tuli sihteerin välityksellä epävirallinen käännöslupa, mutta lontoolainen kustantaja on ollut vastauksissaan hidas. (Solanasin käännöslupa on kaikkien aikojen nopein, noin tunti. Monia muita biisejä olen metsästänyt vuosikausia…) Siksikin tämä kohtaaminen oli merkittävä, jos brittikustantajan kanssa ilmenisi vielä ongelmia.
Muun muassa Sodankylästä, Kaurismäistä ja hyttysistä puhuttiin ja Solanas muisti jopa Mikko Niskasen, jonka kanssa faija nuorena työskenteli!
Valitettavasti Solanas lähtee lauantaina Ranskaan, mutta lupasin panna CD:n ja DVD:n postissa jahka valmistuvat!
Miksaus edistyi hyvin ja Ale urakoi viime yönä vielä pari käännöstä lisää, joten mulla oli tänään ilo ja kunnia laulaa vielä neljä raitaa espanjaksi. Kaiken kaikkiaan megalomaaninen projektimme käsittää nyt 18 raitaa, joista 12 kahdella kielellä = yhteensä 30 kipaletta.
Muuten siis menee hyvin, mutta isi ja äiti ovat kärsineet mahapöpöistä jo pari päivää…
