Perhe koossa
Categories: Argentina, Hevostelua, Miau, Yleistä ja yksityistä.
Noin vuorokauden kotimatka sujui hyvin, sillä sain nukuttua melko kivasti. Eräät katseli leffoja… Madridin neljän tunnin odotus oli vähän tylsä, mutta senkin kestimme hyvin. Kotona Töölöössä oltiin eilen puoli viiden maissa. Laitoin pyykkikoneen pyörimään ja lähdin samantien tallille! Ässä oli hoikistunut tosi paljon kiitos Hannan reippaiden maastoilujen sekä uusien tarhakavereiden kanssa riehumisen! Menimme kentällä vajaan tunnin loppujen lopuksi ihan reippaasti vaikka olin kuvitellut etten jaksa mitään! Innostuin, koska oli niin kiva ratsastaa pitkästä aikaa!
Tänään olen sitten kahlannut läpi ne lähes 200 sähköpostiviestiä, jotka koneella odottivat sekä pyrkinyt hoitamaan akuuteimmat asiat pois. Illalla kävimme ensin Sipoossa Ässän luona ja sieltä ajoimme Kirkkonummelle hakemaan poikia Hyrinästä. Ässän kanssa kävimme kävelemässä metsässä, Petri tapasi heppansa pitkästä aikaa! Hyrinän tuvasta löysimme kaksi tyytyväistä, vanhaa kolliherraa, jotka olivat nauttineet lomastaan! Niilo oli kuulemma ollut aivan super-reipas eikä ollut ujostellut ketään. Hienoa!
Nyt loppuun vielä päivän viisaat sanat eli lainaus Ezeizasta ostamastani Santa Evita-kirjasta, jonka on kirjoittanut argentiinalainen Tomás Eloy Martínez:
“Souls have their own force of gravity: they dislike high speeds, open air, anxiety. When someone breaks the glass panes of their slowness, they become disoriented and develop a will to evil that they cannot control. Souls have habits, attachments, antipathies, moments of hunger and of satiation, desires to go off to bed, to be alone. They don’t want their routine to be taken away from them, because that is what eternity is: routines, sentences that form an endless chain, anchors that moor them to familiar things.”
Mä aina vaan jaksan ihmetellä, että miten joku paikka 13 000 kilometrin päässä voi tuntua niin kodilta ja se paikka, johon on syntynyt, niin vieraalta… Sielu on vielä jossain matkalla, toisaalla…
