Loppuviikko

Ilmoittaudun Kerimäeltä! Selitys tänne päätymiseen seuraa kohta, mutta sitä ennen vielä loppuviikon tapahtumat: Keskiviikkona lähdin ex tempore Kirstin ja Nellan kyydissä Orimattilaan Anun tunnille, kun siellä oli tilaa. Menin kivalla Gná-tammalla, harjoiteltiin tölttiä, mikä olikin pitkästä aikaa aivan ihanaa! Ja ihanaa oli myös pitkästä aikaa tavata Kirstiä & Nellaa ja hevosiaan sekä jutella kaiken maailman asioista!

Torstai-iltana kävimme pikaisesti tallilla huoltamassa muta-Ässän, joka oli päässyt uuteen ruunalaumaan ja vaikutti oikein tyytyväiseltä elämäänsä. Perjantaina kävin sitten herran kanssa kävelyllä lähiteillä hirmuisessa tuulessa. Menomatka myötätuuleen sujui hyvin, mutta paluumatkalla mörköjä näkyikin sitten joka puolella… Ojanpenkalla ollut muovisäkki aiheutti 180 asteen äkkikäännöksen, jossa kuski oli taas vähällä maastoutua, mutta pysyi kuin pysyikin selässä!

Eilen illalla ajelin sitten vielä tänne Kerimäelle, koskapa tänään olin SIHY:n järjestämällä Islanninhevosen peruskurssilla Punkaharjulla. Olin kovasti odottanut tätä kurssia ja paljon asioita siellä käsiteltiinkiin. Kannatti mennä!

Töissä tämä viikko oli kvartaalin ja samalla tilikauden viimeinen viikko, joten nyt on ihan hyvä hetki vähän hengähtää. Aloitan nukkumalla pitkään huomenna…

Julmahko huhtikuu

Joo, duunia on tullut painettua ja tässä ohessa säädetään paitsi monenlaisia euroviisuihin liittyviä valmisteluja niin myös kesän konserttejani. Voipi olla, että tänne bloggaaminen voi olla viisuviikoilla aika vähäistä, sillä mun täytyy kirjoitella minkä YLEn hommiltani kerkiän euroviisuklubin uusille sivuille.

Viisukuume nousee ja ennakko-odotuksistani huolimatta positiivisiakin asioita tulee vastaan: esim. esiintymislava on hieno.

Ehkä.

Alkuviikko

Eilen oli taas jotenkin nihkeä päivä… Maanantai ja vettä satoi. Eikö sitä jo viime kuukausina ole tullut tarpeeksi? Vastuullinen hevosenomistaja ajoi silti reippaasti Sipooseen kävelyttämään toipilastaan…

Tänään sitten tein päätöksen pitää ensi viikko kesälomaa. Oikeasti en ole koskaan ollut lomalla toukokuun alussa (kahtena viime vuonna en ole itse asiassa edes ollut Suomessa päinkään vapun aikaan!) ja nyt jotenkin tuntuu, että pieni breikki olisi tarpeen… Ja sitäpaitsi haluan vähän volunteerata OGAE:n tiskillä lehdistökeskuksessa!

Ässällä oli tänään kengitys, poika sai vihdoin kesäkengät jalkoihinsa. Hän oli oikein tyytyväinen kun oli vaihteeksi vähän actionia! Teimme sitten puoli tuntia käyntityöskentelyä kentällä ja Ässältä löytyi peruutusvaihde niin tehokkaasti, että ykkönen ei sitten meinannutkaan enää löytyä…

Kokouksesta toiseen

Koskas mä viimeks kirjoitinkaan… Aika vauhdikas viikko ja mm. sosiaalisesti raskas. No, viisuaikaan tulee varmasti kyllä blogattua, mutta ei välttämättä niin paljon tänne kuin uusille euroviisuklubin sivuille. Tiistaina oli ELVISin melko dramaattinen ylimääräinen kokous, johon menin myöhässä, joten en ehtinyt äänestää. Ääneni olisi voinut ratkaista, sillä Arto Tammiselta jääneen johtokuntapaikan äänestys meni tasan Georg Nummelinin ja Mikko Perkoilan välillä ja arpa valitsi Perkoilan.

Ennen Teoston kokousta oli mukavaa jutustella vanhempien kollegoiden kanssa: kuvassa Ossi Runne ja Aarno Raninen.

Teoston kokouksesta livistin heti äänestysten jälkeen Porthaniaan, jossa pidin esitelmän Israelin euroviisuhistoriasta Suomi-Israel -seuran kutsumana. Oli hienoa päästä luennoimaan yliopistolle ihan ylioppilaspohjalta ja palaute oli ylistävää!

Sitten takaisin vuosikokousillalliselle kuulemaan, kuinka äänestyksissä kävi: Nummelin ja Timo Forsström säilyttivät paikkansa. Illallisseuraksi sain Suomen säveltäjien jäseniä, joiden ansiosta meille järjestettiin myöhäisempi kattaus.

Minä (vielä vesiselvänä), Raimo Henriksson ja Seppo Hovi

Keskiviikon kohdalla kalenterissa luki krapula, mutta onneksi ei ollutkaan niin paha, etten olisi selvinnyt heppaa ulkoiluttamaan. Ässällä oli vähän känkkäränkkä, kun menimme niin myöhään, että sen mielestä oli ruoka-aika. Torstaina ohjelmassa oli sitten koelauluja Helsinki Business Collegessa ja perjantaiksi jouduin yllättäin Ylen aikaiseen juontamaan. Aika rankan työpäivän jälkeen jatkettiin vielä musikaalipalaveria HBC:ssä.

Tänään sitten oli vuorossa OGAE Finlandin vuosikokous, jossa luovuin mielelläni hallituspaikasta, koska innokkaita uusia jäseniä oli riittävästi tarjolla. Hienoa on se, että uuteen hallitukseen saatiin naisenemmistö! Esikatselut isolta ruudulta ja kunnon äänentoistolla nostivat taas viisukuumetta pykälällä…

Suomen euroviisuklubin vuosikokous 2007

Tää raskas viikko näkyi sitten siinä, että unohdin pankkikortin Con Hombresiin ja huomasin sen vasta kun piti maksaa Maharajassa, jossa käytiin illallisella. No, ei muuta kuin hirmuisessa pohjoisviimassa takaisin. Pitäisiköhän nyt jo vähän hidastaa tahtia? No, mutta kun ei voi, töitä ja projekteja on ihan liikaa. Huhtikuu on kuukausista julmin.

Viisukuumetta

Torstai ja perjantai vierähtivät Naantalissa työreissulla. Eilen illalla kotiin päästyäni olin niin poikki, että piti ihan nukkua päikkärit… Tänään kävin tallilla, tosin matkalla jäin taas suustani kiinni Rehukammariin. Sipoossa oli kumisaapaskeli, Ässän tarhasta puolet oli muuttunut lammikoksi!

Iltapäivällä ehdin sitten vielä mukaan OGAE Finlandin viisuesikatseluihin. Päivän eksoottisin kokemus olikin bussimatka keskustaan, sillä en muista milloin viimeksi olisin matkustanut bussilla. Matkakorttikin oli hukassa varmaan vuoden, mutta löytyi viime viikolla eteisen paperikasaa siivotessani… Viisusuosikit jo alkavat hahmottua! Illalla piti vielä kotonakin katsoa Islanti pariin kertaan, on se vaan niin hyvä!

TV-maraton

Tänään kävi sitten eläinlääkäri Ässää katsomassa: ravi oli edelleen ep. Tutkittaessa löytyi vasemman lonkan koukistajista turvotusta eli siellä ilmeisesti sitten oli venähdys. Ässä sai kipulääkekuurin ja saimme myös määräyksen kävellä seuraavat pari viikkoa.  Hyvä, että selvisi. Välillä jo ajattelin,  että huolehdinko turhaan, mutta jatkossa aion kyllä uskoa vain itseäni omaa hevostani koskevissa asioissa! Ja ehkä myös yhtä fiksua ystävääni, johon luotan näissä hevosjutuissa…:-)

Petri on ollut liikenteessä koko illan, joten mulla on ollut harvinainen sohvavapaailta. Olen katsonut kovalevyltä kaksi Tehistä ja neljä vikaa jaksoa Gilmore Girlsiä ja nyt olen ihan voipunut… Ihanaa, että Tehis alkoi taas, se on mun ehdoton suosikki!

Tänään oli Puruvedessä tosi hyvä juttu meidän luokkakokouksesta!

Hieno loppuhuipennus

Aivan uskomattoman lämmin viikonloppu, lähes 20 astetta. Eilen istuimme euroviisuklubin kokouksia Caisan terassilla ja välillä riitti ihan T-paita. Tänään pääsin Ässän kanssa maastolenkille ja hiki meinasi tulla, vaikka menimme pelkkää käyntiä. Oman kauramopon tapaaminen oli kyllä taas viikon ehdoton kohokohta.

Harjaamisen jälkeen piti tietysti piehtaroida…

Keskiviikosta perjantaihin olin pitkästä aikaa radiossa pölöttämässä ja ihan mukavaa vaihtelua oli sekin. Hyvä vähän opetella taas puhumaan julkisesti, ettei euroviisureportterin hommaan tule ryhdyttyä ihan kylmiltään .

Viisukuume nousee ihan mukavasti - ajatella että kohta pääsee raitiovaunulla euroviisuihin ja ennen kaikkea: joka ilta omaan petiin nukkumaan! Jopa Johannallakin alkaa olla viisuintoa sen verran, että piti autossa kuunnella viimevuotisia biisejä…

Happy Birthday to Me!

Niin se taas on, että vuosi on tullut lisää mittariin. Tällä kertaa ei edes ahdistanut! Johtuisiko se siitä, että on perjantai 13. päivä, joten olen keskittynyt tavallista paremmin ihan tähän normaalielämään (mitä se sitten onkin).  Kakkua on syöty ja ihanaa Extra de Codorníu-cavaa juotu! Kaisun matto tuli myös haettua ja tallilla käytyä. Ässän jalka alkaa jo olla normaali, joten veimme hänet metsäkävelylle, koska hän selkeästi kuopimalla ilmaisi olevansa tylsistynyt tarhaelämään. Metsässä sen sijaan oli kivaa, askel oli hyvin ripeä!

Vaiherikas päivä (taas kerran)

Mistähän aloittaisin.. Aamulla hoidin pienen työhässäkän samalla kun lähdin ajelemaan kohti Tamperetta, työreissu siis kyseessä. Matkalla kuuntelin radiosta Petriä, joka oli pitkästä aikaa juontamassa Ylen Aikaisessa. Oli taas mukavaa tavata ihania tamperelaisia asiakkaita! Kolmen maissa söin lounaaksi Tampere-vakkarin eli Linkosuon ihanan Mozzarella-focaccian ja lähdin takasin Hesaan. Matkalla soitti Kaisu, ystäväni Luostolta. Hän oli ostanut maton Huuto.netistä ja se pitäisi nyt hakea hoitoon, kunnes neiti pääsee sen hakemaan! Järjestyy tietty. Mitä vaan jotta saa Kaisun kylään!

Hämeenlinnan Prismasta kävin sitten ostamassa tyynyjä ja CD-soittimen isälle. Tosin ensin piti kävellä koko Prisma pariin kertaan läpi, jotta löytyi myyntihenkilö avustamaan ostopäätöksessä. Ihan pieni vinkki sinne Prismaan ja muuallekin: jos asiakkaaksi tulee hurjistuneen näköinen täti hiukset ja helmat hulmuten, se olen todennäköisesti minä ja minähän kyllä ostan jos vaan saan edes jotain palvelua! Ei nimittäin ole aikaa huuhailla ympäriinsä missään kaupassa nykyään.

Tankkasin Linnatuulessa ja vaihtoin tallikuteet päälle. Ajelin sitten Kehä III:lta Lahden motarille ja siirryin kauniisti vilkkua näyttäen vasemmalle kaistalle sopivaan rakoon pois rekan takaa, niin eikös takana tuleva Bemari-kuski katsonut aiheelliseksi vilkuttaa valoja… Voi v—u. Heilautin kättäni ja siirtyessäni takaisin oikealla kaistalle tämä samainen kuljettaja ajoi aivan puskuriin kiinni ennen kuin ohitti! Siis ihan oikeasti. Voisiko niitä aggressioita poistaa jossain muualla kuin tuolla liikenteessä?

Tallilla sitten laitoin Ässän liinaan ja totesin, että hän edelleen ontuu oikeaa takasta, astui nimittäin eilen kiveen kun mentiin kentällä eikä askellus sen jälkeen ollut ihan kohdallaan.  Soitin eläinlääkärillemme, joka pääsee vasta ensi tiistaina käymään, mutta määräsi Ässän lepoon niin kauan kuin hän ontuu. Että sellaista.

Jäiköhän jotain puuttumaan? Juu, kuvausryhmän ois voinut perään laittaa tänään, ois tullut oikein real-life-draamaa. Totuushan on aina tarua ihmeellisempää…

Jälkikirjoitus: Eikä siinä vielä kaikki. Kotona Petri sai mut jotenkin houkuteltua katsomaan nauhalta ekan osan Euroviisujen esikatseluista. Sitten piti vielä katsoa netistä muutama muukin video. Olin jo kuvitellut vetäväni tämän vuoden ihan matalalla profiililla, mutta sieltä jostain se innostus vaan putkahti esiin…  Bulgaria oli positiivinen yllätys, siinä on jotain uutta! Myös Ranska nähtynä oli sympaattinen, mutta kyllä se niin vaan on, että Islanti on paras…

Христос воскресе!

Perjantai oli lyhyt ja muutenkin pääsiäinen on mennyt leppoisasti siivoillessa ja TV:tä katsellessa. Kiirastorstaina kävin Pasin kanssa Ourvision-kilpailun aasialaisten semifinaalissa, joka oli oikein tasokas laulukilpailu, tuskin maltan odottaa finaalia. Torstain tunne-elämyksiin kuului myös Mel Gibsonin Kristuksen kärsimys -elokuva. Ymmärrän hyvin, että se vahvistaa joidenkin tiukkapipojen uskoa, mutta en ymmärrä että toiset tiukkapipot siitä loukkaantuivat. Elokuva pani kovasti ajattelemaan. Olen edelleen Jeesuksen miehiä, mutta en kristitty, ainakaan jos en saa itse määritellä mihin uskon. Scorsesen ja Kazantakisin Jeesus ja Juudas tuntuvat paljon läheisemmiltä kuin nämä Gibsonin epäinhimilliset actionhahmot, mutta jotain hienoa oli myös tässä äärimmäisessä pääsiäistulkinnassa.

Pääsiäisen toinen kärsimysnäytelmä TV:ssä oli MTV:n eli pöllö-TV:n tilaama yhtiöhistoriikki Taistelu televisiosta, joka oli lupaavasta alusta huolimatta melko sekava ja köykäinen. Objektiivisempaa ja yleisöystävällisempää otetta olisi kaivannut, aihehan oli herkullinen/tärkeä ja haastateltavien kaarti edustava. Nimim. “itsekin yli miljoonan katsojan ohjelmaa MTV3:ssa juontanut”. No, tuli siitä ilmi kuinka likaista poliittista peliä on ollut valtion mediapolitiikka ja kuinka heikkoa on sananvapaus Suomessa. On pelottavaa kuinka lyhyt muisti ihmisillä tuntuu olevan ja vaikka monilla valtaapitävillä on illuusio, että nyt on niiiin paljon paremmin kuin Kekkosen aikana, niin oman kokemukseni mukaan ja suhteessa siihen kuinka paljon paremmin voisi olla, ei kyllä ole.

Tärkein aikaansaannos on “Israel euroviisuissa” -luento (ensi viikon tiistaina), jota olen pari yötä kirjoittanut. On hienoa että ylioppilaskin voi päästä oikein Porthaniaan luennoimaan!

Pääsiäinen

Terveisiä Kerimäeltä. Ajelin tänne itäiseen Suomeen jo torstai-iltana. Matkalla kävin tallilla, sinniteltiin Ässän kanssa puoli tuntia kentällä hirmuisessa tuulessa ja hiekkamyrskyssä, ja sitten lähdin Kouvola-Lappeenranta reittiä tänne. Matka meni mukavasti kauniissa kevätillassa, liikennettä ei ollut tavallista viikonloppua enempää ja kanssa-autoilijat ajoivat kiitettävän fiksusti. Pitkäperjantai oli ihanan rauhallinen päivä, en taas muista, että milloin mulla ois viimeksi ollut tuollainen oikea vapaapäivä… Sain työraporttini hyvin alkuun, kirjoitin kolme ja puoli sivua ja nyt on hyvä draivi päällä saada se tehtyä pikaisesti.

Eilinen meni sitten kokonaan Pääkannassa , jonka olimme vuokranneet abiluokkamme vm. 1989 luokkakokousta varten! Ilmassa oli suorastaan historian havinaa kun parisenkymmentä vanhaa luokkatoveria kokoontui yhteen! Ohjelmassa oli ruokailua, kuulumisten kertomista, valokuvien katselua, saunomista savusaunassa ja hillitöntä tanssimista! Täytyy lainata Komua, joka sanoi “vuosien kohdelleen kaikkia lempeästi” ja lisäksi todeta, että osa porukkaa todella hehkui niin ulkoisen olemuksensa kuin myös tanssitaitojensa kautta! Oli hauskaa! Kaunis kiitos Nanelle, joka teki suurimman työn ja sai porukan kasaan ja homman organisoitua! Myös Puruvesi-lehti kävi paikalla ja nyt sitten odotellaan juttua ja valokuvaa!

Vastoin odotuksia aamulla ei sittenkään koskenut päähän vaan olo oli kaikinpuolin mainio! Pääkannan siivouksen jälkeen oli tosin pakko nukkua vielä päiväunet ja käydä saunassa. Illalla olin syömässä ihanaa lammaspaistia mamman luona ja näin pikkusiskoni Lauran noin puolen vuoden tauon jälkeen! Olipa kiva nähdä! Huomenna ajelen takaisin Hesaan mukavan pääsiäis-breikin jälkeen…

Il vento

Jos joku ei ole vielä huomannut niin ulkona tuulee. Siis ihan kunnolla tuulee. Mielummin ottaisin sen kivan -20 asteen pakkasen kuin tällaisen luihin ja ytimiin menevän raivostuttavan tuulen. Eräät sen sijaan eivät tuulestä välitä: Ässä oli että kiva, täähän on kuin kotona Islannissa. Poika puski menemään vaikka tallin ovet ja tarhojen luukut paukkuivat ja heinäpaalien muovit suhisivat. Tänään jo laukattiinkin kentällä ja ei ollut mitään ongelmaa nostaa sitä laukkaa kun oli tilaa ympärillä. Ei ahistanut, sanoi Ässä!

Taas on hirveä migreeni päällä, liekö stressiä eräistä työhön liittyvistä asioista vai mitä lie. Nyt aioin lääkitä itseni ja mennä nukkumaan…

Terveisiä Helsinskistä

Amuchasteguin juttu ilmestyi tangoportaali 10Tangossa vihdoin (tai siis vihdoin Googlekin löysi sen) ja sitä on tässä Alen kanssa ihmetelty meilin välityksellä, kun pitäisi jo olla nukkumassa… No, kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta kunhan on nimi oikein. Tosin jutussa on Poleman yhdellä ännällä ja mun kotikaupunkini on näemmä Helsinski. No, ei sentään Helsinsky, joka on Italiassa ihan yleinen kirjoitusasu.

“Perla Grand Prix”

Vuoden ekan kvartaalin kirjanpito valmistui vihdoin. Ei niin, että se olisi suinkaan ollut kiireellisin hoidettava asia, mutta kuittiläjä alkoi jo ahdistaa liikaa ja pääsiäisen jälkeen pitää vielä tehdä firman veroilmoituskin…

Muita hommia en sitten jaksanut aloittaa, vaan pää vaati numeroiden jälkeen tuulettumista ja kun viikkoon en pääse tallille, tuli jo hätä! Onnistuin täysin yllättämään Johannan kun ilmoitin haluavani ratsastamaan. Pakastuvassa illassa ja kauniissa auringonlaskussa personal trainerini oli melko reipas ja uskaltauduin jopa hiukan ravaamaan, tosin Johanna juoksi vierellä… Tallin nurkat ovat Ässästä vielä vähän pelottavia, kun ei tiedä mitä siellä lymyää ja tallin seinässä olevaa peiliäkin piti pari ensimmäistä kierrosta vähän ihmetellä, että mikä komea ratsukko sieltä heijastuukaan: liekö Don Kihot ja Rosinante vaiko Lukki Luke ja Jolly Jumper…

Kenttäohjelmamme loppuhuipennukseksi esitimme Ässän kanssa vielä improvisoidun sketsin eli ylitimme esteen. Ei tosin hyppäämällä vaan yli lampsimalla: toinen etukoipi meni vielä yli, mutta toinen jo tiputti koko puomin…

Uljas kauramoponi miettii, että mitä se ratsastaja nyt oikein haluaa…

Kissahuolia

Vilho on ollut vähän vaisu viime aikoina, joten vein hänet aamulla HauMauhun. Siellä otettiin röntgenkuvat ja veriarvot. Leuan alla on joku luumuutos ja valkosoluarvo on matala, mutta munuaisarvot ovat onneksi kunnossa. Nyt sitten odotetaan mitä ortopedi sanoo. Hain Vaapun iltapäivällä kotiin ja hän oli rauhoituksen jäljiltä ihan surkea, nukahti Petrin syliin. Toivottavasti Vaapulla nyt ei olisi mitään vakavaa, sillä rakkaan Sulon munuaissairaus on vielä turhan hyvin muistissa… Niilohan todennäköisesti elää vielä kymmenen vuotta, koska on niin sitkeä sissi!

Näin viime yönä unta, jossa sain tekstarin, että Ässä juoksee vapaana tiellä… Ymmärrettävästi olinkin sitten melko helpottunut löytäessäni hänet ihan tarhasta Funi-kaverin seurasta! Tänään testasimme kentän, joka oli aivan ihana. Siis kerrankin riittävästi tilaa meille! Tuuli oli aivan hirmuinen ja ajattelin jo Ässän saavan slaagin, mutta ehei, pojalla oli taas suoritusmotivaatio huipussaan. Mentiin tunti aika reippaasti ja sitten vielä puhdistin varusteet muutaman kuukauden tauon jälkeen. On se vaan niin ruhtinaallista kun tallilla tulee lämmintä vettä hanasta…