Христос воскресе!
Perjantai oli lyhyt ja muutenkin pääsiäinen on mennyt leppoisasti siivoillessa ja TV:tä katsellessa. Kiirastorstaina kävin Pasin kanssa Ourvision-kilpailun aasialaisten semifinaalissa, joka oli oikein tasokas laulukilpailu, tuskin maltan odottaa finaalia. Torstain tunne-elämyksiin kuului myös Mel Gibsonin Kristuksen kärsimys -elokuva. Ymmärrän hyvin, että se vahvistaa joidenkin tiukkapipojen uskoa, mutta en ymmärrä että toiset tiukkapipot siitä loukkaantuivat. Elokuva pani kovasti ajattelemaan. Olen edelleen Jeesuksen miehiä, mutta en kristitty, ainakaan jos en saa itse määritellä mihin uskon. Scorsesen ja Kazantakisin Jeesus ja Juudas tuntuvat paljon läheisemmiltä kuin nämä Gibsonin epäinhimilliset actionhahmot, mutta jotain hienoa oli myös tässä äärimmäisessä pääsiäistulkinnassa.
Pääsiäisen toinen kärsimysnäytelmä TV:ssä oli MTV:n eli pöllö-TV:n tilaama yhtiöhistoriikki Taistelu televisiosta, joka oli lupaavasta alusta huolimatta melko sekava ja köykäinen. Objektiivisempaa ja yleisöystävällisempää otetta olisi kaivannut, aihehan oli herkullinen/tärkeä ja haastateltavien kaarti edustava. Nimim. “itsekin yli miljoonan katsojan ohjelmaa MTV3:ssa juontanut”. No, tuli siitä ilmi kuinka likaista poliittista peliä on ollut valtion mediapolitiikka ja kuinka heikkoa on sananvapaus Suomessa. On pelottavaa kuinka lyhyt muisti ihmisillä tuntuu olevan ja vaikka monilla valtaapitävillä on illuusio, että nyt on niiiin paljon paremmin kuin Kekkosen aikana, niin oman kokemukseni mukaan ja suhteessa siihen kuinka paljon paremmin voisi olla, ei kyllä ole.
Tärkein aikaansaannos on “Israel euroviisuissa” -luento (ensi viikon tiistaina), jota olen pari yötä kirjoittanut. On hienoa että ylioppilaskin voi päästä oikein Porthaniaan luennoimaan!
no comments yet.
