Välkkäröökini ei enää roihua Ylen aikaisessa
Categories: Hevostelua, Politiikkaa, Yleistä ja yksityistä.
Kävin tänään valokuvattavana ensi viikon Seuran juttua varten ja sen jälkeen tsekkaamassa postini YLEssä. Palautin lukollisen vaatekaappini avaimen, mutta 4 vuoden lähetyskässärit yms. sälä jäi vielä hakematta.
Käyntini jälkeen olen aivan varma siitä, että en enää voi palata Ylen aikaiseen töihin. Vakavampia syitä on lukuisia, mutta tänään lopullinen niitti oli huomata pahimman pelkoni käyneen toteen: studion viereisellä parvella tuhkakuppiin oli teipattu valokopio, jossa oli kuva sikaria polttavasta miehestä ja teksti “Viimeiset savut”. Saatanan terveysnatsit! (Tää tupakointikiellon leviäminen muuten saa mut polttamaan entistä enemmän. Teho on varmasti moneen muuhunkin kapinalliseen nuoreen ihan sama. Mutta sitähän kukaan hyvinvointivaltiofanaatikkodemarinatsi ei voi ymmärtää, että kieltolaki ei toimi.) Minulle radiotyö ja tupakointi kuuluvat ehdottomasti yhteen, urani alussa tupakkaa poltettiin yleisesti myös lähetysstudiossa, ja ajatuskin lähetyksen juontamisesta ilman röökausmahdollisuutta on täysin mahdoton. SAK, Amnesty International, Pelastusarmeija! Tehkää jotain!
No, onneksi on paljon muutakin tehtävää… Levyn tekijäkappaleiden yms. postituksessa on riittänyt puuhaa ja eilen alettiin Pasin kanssa jatkaa porilaisten tilaaman lastenmusikaalin työstämistä: Miau! Kissaooppera Kattilassa pitää saada pikavauhtia valmiiksi. Vauhti on mainio, eilen sävellettiin 4 biisiä ja tässä iltapuhteeksi syntyi pari lisää (ennestään oli valmiina 4). Sunnuntaina tavataan ohjaaja ja lokakuussa on jo ensi-ilta!
Tärkeintä on kuitenkin huima edistykseni ratsastusharrastuksessa: toissapäivänä ratsastin tosiaan ilman satulaa ja tänään yllätin Johannan ravaamalla salaa vielä kentällä tunnin maastolenkin jälkeen… Ässä alkaa vähitellen ehkä ottaa mut tosissaan ratsastajana, tänään tosin se oli aluksi erityisen mahdoton. Oltiin taas aika myöhään liikkeellä ja dieetillä ollut palleromme oli ehdottomasti sitä mieltä, että ruoka-aikaan ei enää lähdetä metsään. No, kun vauhtiin päästiin, niin meni taas hienosti.
Ja niin radiocowboy-DJ Donkey Hot ja hänen uljas ratsunsa
Jolly Jumper karauttivat yli esteiden auringonlaskuun…
(Viimeiset sanani Ylen aikaisessa luettavissa Euroviisuklubin sivuilla)
no comments yet.
