Blogin merkitys & C.S.I. Sipoo
Categories: Hevostelua, Politiikkaa, Yleistä ja yksityistä.
Perjantaina sain vihdoin äänipurtilon toimimaan! Eli syyllinen yli kuukauden kestäneisiin tietokoneongelmiini on selvillä: Applen ulkoinen iSight -kamera, jonka yhteensopivuus uusimman käyttöjärjestelmäpäivityksen kanssa on jäänyt Applella kunnolla testaamatta…
Pitkästä aikaa lauloin, kun piti tehdä Miau!-musikaalin puuttuva demo ja sitten tein yhden pienen coverversion Zoraman tulevalle levylle. Eli siitä taitaa tulla ensimmäinen italialainen julkaisuni…
Työnteon ohessa tulee surffailtua milloin minnekin. Entisen pomoni blogi johdatti minut “provokaatioon”, kuten hän sitä nimittää. No, toki tuo kirjoitus saa minussakin aikaan monenlaisia pohdintoja eli provosoi.
Vakavoidun siis tiivistämään ajatuksiani:
1. Se, että uusi teknologia mahdollistaa verkkopäiväkirjan pitämisen on sekä hyvä että huono asia.
2. Blogeja on todella monenlaisia. Jos yksikin lukee, niin se on viestintää se, eikä sitä pidä väheksyä.
3. Suurin osa ihmisten toiminnasta ylipäätään on hyödytöntä, koska se vain tuhoaa elämän maapallolla. Siinä mielessä joutaisi kuolla sukupuuttoon koko laji.
4. YLEssä tehdään montaa sellaista ohjelmaa, joiden tekeminen ei YLElle kuulu. “Kansalaismediakatsaus” kuulostaa hyvältä ja sellaiselta, jota YLEn kuuluu tehdä, täytyypä tsekata. Viestintäpolitiikkaa on Suomessa hoidettu aina päin helvettiä. Suvi Lindénille toivotan vielä rutkasti lisää rohkeutta. YLE kuriin ja toimilupamaksut takaisin kaupallisille toimijoille.
5. Kansalaisjournalismi Suomessa… hmm. Ainakin tuhansien yhdistysten maassa erilaiset kuppikunnat touhuavat monenlaista julkaisua omissa piireissään. Sen sijaan kansalaiset eivät vielä tosissaan ole lähteneet haastamaan valtamediaa, joka kyllä ottaa juoruvihjeet ja kännykkäkuvat ahnaasti omaan käyttöönsä.
Ja sitten taas epäkiinnostavan sonnan eli henkilökohtaisten asioiden setvimiseen…
Palasimme nimittäin eilen “rikospaikalle” eli kävin tapaamassa kaikkein rakkainta kasvissyöjääni, jolla olikin ollut kova ikävä. Heti pussasi.
Sää on muuttunut syksyiseksi. Mutta eilen ja nytkin aurinko paistaa kirkkaana tummien pilvien välistä ja eilen näkyi myös upeita sateenkaaria. Harmi, että tuo kuvassa oleva ehti haalistua, ennen kuin saatiin meidän sarveton yksisarvinen pesupaikalta ulos.
Sitten taluteltiin Ässää kentällä ja lopuksi C.S.I. Sipoo tarkisti onnettomuuspaikan. Edelleen mulle jäi kyllä epäselväksi minkälaiset askellukset olen ottanut vai olenko koko 5-6 askeleen matkan lentänyt ilmassa/raahautunut maassa, koska jaloissa ei toista polvea lukuunottamatta ollut mitään jälkiä.
Yllä uhri simuloi onnettomuuskoreografiaansa.
Alla CSI Sipoon komisario Johanna osoittaa uhrin löytöpaikkaa ja otos Petrin vammoista 2 päivää onnettomuuden jälkeen.
no comments yet.
