Kunhan postaan…

Keskiviikkona kävin röntgenissä ja saamassa pidennystä “sairaslomaan” (kts. ed.) ynnä lähetteen fysioterapiaan. Illalla käytiin Pasin kanssa syömässä Messeniuksessa. Torstaina oli ohjelmassa Pomus-työvaliokunnan kokous ja yöllä sain kirjoitettua Miau! -musikaalin käsiohjelmaan pari riviä kissan merkityksestä ihmiskunnalle… Juu, ja kaikenlaista sekavaa hommaa on meneillään niin kuin aina, syys pimenee, mutta vielä ei ole masennuksesta tietoakaan.

Johanna tuli tänään kotiin ja me kaikki pojat toki olemme siitä iloisia. Lopuksi otos suuresta draamasta: maanantaina Vilho uskaltautui syömään Niilon ruokakiposta ja vielä juomaankin Niilon nähden! Niilon itsehillintä alkaa parin vuoden jälkeen selvästi kehittyä…