Oispa ollut kiva laittaa tähän otsikoksi “Dublin calling” tai “These are the results of the Irish jury, mutta tuo otsikko oli jo mielessä pitkään. Uskoi astrologiaan tai ei, niin tämä pimeä vuodenaika on useimmille aika vaikea ja varsinkin itsetuhoon taipuvaisille…
Tultiin tänne Irlantiin eilen myöhään illalla äidin kanssa ja tänään tehtiin pieni turistikierros Dublinin keskustassa, kun piti hakea siskon kaapu ja “Taavi Ankka” -päähine huomisia valmistautujaisia varten. Kerättiin voimia Foggy Dew -pubissa ja sitten illastettiin Brayssa Barracuda -ravintolassa. Kulttuurishokki on vähän samanlainen kuin Buenos Airesissa eli shokki siitä, että kaikki onkin aika tuttua. Paitsi vasemmanpuoleinen liikenne, siihen ei ihan vielä vuorokaudessa totu. Tuuli on kyllä aika hyytävä myös…
Petri väittelee Kassi-Almojen kanssa
Ja sitten tilitysosaan. Jokelan tapaus puhuttaa täälläkin. Henkilökohtaisesti olen järkyttynyt mm. siitä, että tässä oli kyseessä lahjakas nuorimies, jonka lahjakkuus meni todella hukkaan ja aiheutti vielä suunnatonta vahinkoa. Vähän toista kuin Myyrmannin pommimies Petri Gerdt, joka oli mitä ilmeisemmin paljon syrjäytyneempi kaveri, joka haki itselleen vain huomiota eikä vissiin edes aikonut tappaa itseään. Pekka Auvisella olisi ollut paljon enemmän resursseja ja mahdollisuuksia muuttaa maailmaa, mutta hän ajautui todella väärille raiteille.
Toinen järkyttävä asia on, että samaistun osittain hyvinkin voimakkaasti Auviseen ja hänen ajatuksiinsa. Lehdistö ei ole onneksi vielä huomannut, että hän oli imenyt ideologiansa voimakkaasti omalta äidiltään, joka on Tuusulan kunnan varavaltuutettu. Mutta pojalla oli kyllä kytkennät aika pahasti sekaisin.
Olisin itsekin mielelläni syväekologi, kettutyttö, ympäristöterroristi (Greenpeacea tuenkin vitosella kuussa), mutta käytännössä haluan vielä uskoa demokraattiseen prosessiin ja tieteen ja teknologian mahdollisuuksiin välttää maailman tuho, vaikka se onkin kovin turhauttavaa… Silti ja ennen kaikkea yritän kunnioittaa ainakin ihmiselämän pyhyyttä ja omistusoikeutta (mutta en maan ja luonnonvarojen omistusoikeutta). Siis, ideologisessa cocktailissani on eräitä samoja ainesosia kuin Auvisella mutta sen lisäksi mm. Mahatma Gandhi, Buddha, Martin Luther King jne.
Jos tietäisin kuolevani pian, voisin jopa harkita jotain suoraa toimintaa, mutta silloin kohteenani ei olisi viaton sivullinen vaan vähintään joku todella paha ihminen (siinäkin on se todennäköisyys, että hänen asemansa perii vielä pahempi) tai vaikkapa salametsästäjä. Minun arvoasteikollani erittäin uhanalainen eläinlaji kuten suuret ihmisapinat tai siperiantiikeri on ehdottomasti arvokkaampi kuin ihmishenki. Ihmisillä ei ole yksinoikeutta koko maapalloon ja jo ihmistä itseään hyödyttävän lääketieteen vuoksi geneettiset lähisukulaisemme on pelastettava. Naton nopean toiminnan joukot Zaireen ja Indonesiaan!
Ihmisiä on 6 miljardia ja vuoristogorilloja 700. Siksi en surisi, vaikka 90% ihmiskunnasta kuolisi huomenna, mutta en ole valmis asettumaan Auvisen tavoin Jumalan asemaan ja valitsemaan kuka tapetaan. Valitettavasti Auvisen teko tulee monien mielessä leimaamaan radikaalimpaa ympäristönsuojeluporukkaa ihan kohtuuttomasti eli siinä mielessä se toimi täydellisesti hänen motiivejaan vastaan.
Laajennettu itsemurha on ainakin tässä yhteydessä kyyninen ja sievistelevä kiertoilmaus. On selvä, että tällaisen teon tekijä oli todella ahdistunut ja kaiken empatiansa menettänyt, mutta itsemurha ja viattomien teloittaminen ovat erillisiä tekoja. Yli 900 itsemurhaan pakottanut saarnamies Jim Jones sai ilmeisesti kuulan kalloonsa joltain muulta.
Tuoreen gallupin mukaan 3/4 suomalaisista kannattaa eutanasiaa. Itsekin olen vähän sitä mieltä, että elämän tekee siedettäväksi itsemurhan mahdollisuus. Mutta toisaalta elämänkatsomukseni on, että kaikki kärsimys josta pyrkii tässä elämässä lintsaamaan, tulee kuitenkin seuraavassa vastaan eli itsemurha ei lopulta kannata, koska useimmiten se kuitenkin aiheuttaa niin paljon vahinkoa muille. No, jos mulla aivotoiminta loppuu, niin ehkä sitten saa töpselin vetää seinästä.
Yhteisöllisyyden puutteesta on tässä yhteydessä puhuttu ja se onkin alati kaupungistuvan/taajamoituvan Suomen ongelma. Luokaton lukio on ehdottomasti todella huono idea. 16-vuotias tarvitsee enemmän opinnonohjausta eikä lukio ole mikään yliopisto.
Auvisen kohdalla pitäisi myös puhua siitä, että tasa-arvoisia mahdollisuuksia korostava mutta samalla tasapäistävä koulujärjestelmämme kyllä pyrkii huomiomaan erilaiset oppimisvaikeudet, mutta ei kiinnitä huomiota keskimääräistä lahjakkaampien ongelmiin. Minut esimerkiksi pelastivat tasokurssit yläasteella (poistettiin ilmeisesti eriarvoistavuuden takia) sekä musiikkilukio ja samaa sanoi siellä useampikin luokkatoveri, tavallisessa lukiossa olisi voinut hakeutua huonompiin seuroihin.
Ei tarvitsisi mennä siihen, mihin ennen Neukkulassa, että poimitaan tulevat urheilusankarit ja shakkimestarit jo leikkikoulusta, mutta koulujärjestelmän pitäisi tarjota myös lahjakkaammille niin paljon haastetta ja työtä, ettei tarvitsisi kehittää niitä yksin. Yleissivistyksen ja kokonaisnäkemyksen tarve on kuitenkin aina olemassa, joten liian erikoistumisen tiellekään ei pidä mennä.
Huh, olipa paljon ajatuksia.
Mikä siis meni minun mielestäni ja median välittämien tietojen valossa Auvisen kohdalla pieleen:
- kukaan lähimmäisistä ei havainnut tai ymmärtänyt merkkejä ajoissa. Jos ei kohtuullisen läheinen luokkatoveri ja naapurin poika siihen kyennyt, niin muilla lie ollut siihen vielä huonommat mahdollisuudet.
- tämänikäiselle psyykenlääkitystä käyttävälle/käyttäneelle myönnetään aseenkantolupa ja myydään ase
Suuri osanottoni uhrien omaisille. Elämä ei lyhyellä tähtäimellä tunnu lainkaan oikeudenmukaiselta, mutta minä selviän sillä epämääräisellä uskonnollisella ajattelulla, että ehkä se jollain tuhansien vuosien syklillä kuitenkin on tasapuolista ja oikeudenmukaista.
(Omakuva otettu tänään Dublin Institute of Technologyn aulassa… Toi peilillä varustettu juliste sopi jotenkin tähän teemaan.)
Otsikko viittaa tietysti siihen, että maataloustuet pitäisi maailmasta poistaa, (vaikka maataloutta voisi kannustaa ekologisemmaksi myös tukipolitiikalla), mutta myös siihen, että Facebook-ystäviä oli tänä aamuna 141 (nyt jo 143). Yhden “ystävän” olen jo poistanut, koska hän erehtyi kysymään minulta mitä huonoa on Tarja Halosessa. Jos jonkun pitää sitä vielä ihmisoikeuksia polkevan hoitajien pakkotyölain jälkeen kysyä, hänellä ei ole todellisuudentajua. Miten voi SAK:n entinen lakimies panna nimensä alle moiseen lakiin?
Nyt ei enää sukkahousut auttaneet, vaan oli käytävä ostamassa Stockan vauvaosastolta Niilolle body. Tiedoksi vaan tarvitseville, että noin 7-kiloiselle kissalle mahtuu mainiosti 70 cm koko… Niilon kaksi viikkoa sitten poistettu patti osoittautui nimittäin pahanlaatuiseksi, joten myös pienemmät vastaavat patit toiselta kyljeltä oli poistettava. Bodyä Niilo tarvitsee tikkienpoistoon asti, jottei raavi haavoja auki. Toivomme kovasti, että kirurginen hoito tehoaisi ja Niilo saisi vielä ilostuttaa elämäämme monta vuotta eteenpäin!
… no, pääsinpäs käyttämään tämän otsikon. Irlannista siis kirjoittelen viskipäissäni.
Tässä humpan juoni parilla lauseella: joulukuussa 2004 päätettiin ryhtyä rekisteröimään 20-vuotiasta rekisteröityä yhdistystä. Jouduin valtataistelun pyörteisiin, kun minua pyydettiin syrjäyttämään puheenjohtaja Martti Immonen. Erinäisistä seikoista suivaantuneina rekisteröimme Suomen Euroviisuklubi OGAE Finland ry:n neljän hengen voimin. Se on edelleen ainoa virhe, joka on tunnustettavissa ja jo moneen kertaan anteeksipyydetty.
