Hämmennystä ja vihaa

Posted on Sunday, September 28, 2008 at 15:29 by petri.
Categories: Politiikkaa, Suomi - Finland, Yleistä ja yksityistä.

Tiistai olikin sitten vähän synkempi päivä. Puoli kansaa onkin jo blogannut tuntemuksiaan Kauhajoen verilöylystä. Jokelan tiimoilta tulin jo lausuneeksi yhtä ja toista, mutta uusiakin ajatuksia on tullut päähän.

Vallanpitäjien touhut eivät hurrausta juuri ansaitse ja esimerkiksi suruliputuksen määrääminen on melkoista poliittista kosiskelua, suorastaan surupornoa. Suruliputus olisi pitänyt esim. määrätä, kun metsä- ja paperiteollisuus ilmoitti viimeisimmistä lakkautuksista. Ne tulevat aiheuttamaan moninkertaisesti surua, väkivaltaa, alkoholismia ja kuolemaa kuin Kauhajoen kouluampuja.

Media ja suurpääoma lietsoo nyt myös meille lamaa ja taantumusta, ilmeisesti myös sotaa. Aina joku kuitenkin voittaa. Muille jäävät velat, kuolema ja ahdistus. Kauhajoen kaltaisia tragedioita ei millään lainsäädännöllä voi ehkäistä ja keskittyminen aselakeihin on sumutusta.

Kauhajoen juttua on käytetty keppihevosena myös sananvapausrajoitusten ja sensuurin edistämiseen. Suosikkibloggarini Jiri Keronen ja VasaraHammer ovat jo aiheesta aika tyhjentävästi kirjoittaneet. Media ja valtiokoneisto ovat pala palalta rakentamassa sellaista ajatuspoliisia, että vihakin kriminalisoidaan. Puolet kansasta syö jo mielialalääkkeitä ja kohta ne määrätään pakollisiksi kaikille.

Tästä seikasta riemastuneena päätin liittyä irc-gallerian pahamaineiseen “Misantropia”-ryhmään. Tiedoksi poliisille (siis sille joka toiselle joka osaa lukea, mikä ei tietenkään takaa luetun ymmärtämistä): misantropia on kreikkaa ja tarkoittaa ihmisvihaa. Se ei ole siis rasismia, vaan aivan tasapuolista ihmisten vihaamista. Jokainen riittävän tunteva ja älykäs ihminen ymmärtää, että ihmisen ja muiden lajien suhde on on pahasti pielessä ja jotain tarttis tehdä, mutta suurin osa ihmisistä on vielä niin eksyksissä. Väestönkasvu on saatava kuriin, mutta siitä puhuminen taitaakin olla jo kriminalisoitua “kiihottamista kansanryhmää vastaan”, koska etenkin muslimit lisääntyvät aivan holtittomasti.

Se, että olen ylpeästi ihmisvihaaja, ei poista sitä faktaa, että olen myös suuri filantrooppi, ihmisystävä. Kunnioitan myös omistusoikeutta, enkä hyväksy Eläinten vapautusrintaman tai vastaavaa kärsimystä aiheuttavien terroristien toimia. Greenpeacea tuen vitosella kuussa. En myöskään suunnittele mitään väkivaltaisia tekoja. Tällä hetkellä. Aivan varmasti olen kuitenkin jo tarkkailun alaisena, joten ihan sama…

Torstai vierähti Töölön tapaturmaosastolla ilahduttamassa ylilääkäriä, joka ei arvannutkaan, että olin katkaissut olkavarteni toisenkin kerran… Olkapäälle ei voi tehdä mitään ainakaan nyt, kun on verenohennukset päällä. Siis olen pysyvästi invalidi. Pikkuisen masentaa, mutta nousee se sentään korkeammalle kuin John McCainilla…

Oli niin sietämättömän kaunis ja lämmin ilta, että teki vielä mieli vähän jaloitella: käytiin Black Miken kanssa sushilla ja istuttiin mbarin terassilla Lasipalatsin aukiolla. Torstaina riemastutti myös se, että lukuunottamatta Anna Abreuta kuulemani huhut Suomen euroviisuartisteista pitivät paikkansa. Olisipa kiintoisaa tietää, mikä on totuus. Lehdistöä totuus ei tässäkään asiassa tunnu kiinnostavan.

Perjantain saavutus oli todeta, että M-audion FireWire -purtilo toimii ihan hyvin uuden MacBookin kanssa, mutta pöytäkoneen kanssa on nyt keväästä asti ollut taas ongelmia. Sähköposti toi miksaukset 2 kesäleirin biisistä ja niitä on jo johonkin tarjottukin… Sen kolmannen lauloin itse uudestaan.

Yöllä sitten vahtasin Obaman ja McCainin väittelyä netistä. Pikkuisen alkaa Obamania tarttua minuunkin, mutta ei se mikään messias ole, mutta McCainin haukkamainen suhtautuminen mm. Venäjään pelottaa.

Uni onkin sitten maittanut about 2 x 12 tuntia, mutta nyt täytyy lähteä tallille tuulettumaan!

Petri alla riscossa!

Posted on Tuesday, September 23, 2008 at 03:35 by petri.
Categories: Euroviisut, Hevostelua, Politiikkaa, Yleistä ja yksityistä.

Joo, on ollut taas vähän kiihkeämpää tämä elämä, mutta onneksi ei enää tule röökiä vedeltyä ja etanoliakin vain kohtuudella niin ei pitäisi suonten ihan heti katkeilla ;)

Viime keskiviikkona mulla oli puhelinlääkäriaika reseptin uusimiseksi ja kyselin pitäisikö käydä verikokeessa Italiassa, vaikka olen kyllä päättänyt, että ilman muuta pitää testata tunteeko Trasteveren arvauskeskus eurooppalaista sairaanhoitokorttia…

Torstaina oli sitten vuorossa “paluu rikospaikalle” eli Narinkkatorille, jossa tein viimeisen työsuoritteeni YLElle 12.5.2007 Helsingin Euroviisujen finaalipäivänä. Sen jälkeenhän ei ole sieltä töihin kyselty… kunnes nyt! Ja mikä keikka! YLE Ajankohtaisjournalismi tilasi minulta poliittista trubadurismia ja otin kaverikseni loistavan napolilaisen laulaja-lauluntekijä Zoraman, mm. koska jotenkin italialaisuus sopi tuohon kuvioon, kun lauloin korruptiosta. Helsinki-Napoli all night long, you know… Meni todella hyvin, vaikka toinen biisi sävellettiin vasta kahta päivää ennen. Hupaisaa oli myös laulattaa puoluejohtajia ystäväni Salvatore Cutugnon sävelin…

YLEn korruptioon ja väärinkäytöksiin piti vielä puuttua, kun Tommi Lindellin esimerkkikin rohkaisi eli skrivasin ELVISin sivuille vähän YLEn Euroviisutouhusta. Nyt sitä ollaankin sitten vaihteeksi uutisissa euroviisujen takia! No, jos joku toimittaja olisi ymmärtänyt mitä syytöksiä esitin vaaliohjelmassa laulun muodossa, niin ehkä siitäkin saisi iltapäivälehtiin palstantäytettä…

Loistava ajoitus sikälikin, että Raaseporin käräjäoikeuskin lähetti tänään kaipaamani viihdelukemiston! Tästä enemmän myöhemmin…

Tärkeintä on kuitenkin se, että tästä kaikesta riemastuneena sain vihdoin hyvän manian päälle ja päivitin tänään ostoslinkit diskografiasivuille ja sain lähetettyä lehdistötiedotteen. Ja tietty se, että sunnuntaina pääsin piiitkästä aikaa rymyämään hepon kanssa metsään ja kuvaamaan kun Johanna laukkaili pellolla.

Surupäivä naapurissa

Posted on Tuesday, September 16, 2008 at 21:49 by petri.
Categories: Politiikkaa.

40 päivää on kulunut siitä, kun järkensä menettäneen presidenttinsä valheellisen idean huumaamina Georgian joukot hyökkäsivät salakavalasti pieneen Etelä-Ossetiaan.

Saakashvilin sotaseikkailun uhreina kaatui yli puolitoistatuhatta siviiliä mukaanlukien rauhanturvaajat!

Tänään 16. syyskuuta Venäjä muistelee kaatuneita, valtioliput ovat puolitangossa, vainajien muistotuohukset liekehtivät, muistopalveluksen sanat kumisevat kirkkojen kaarien alla, meidän sydämemme surevat…

Yeah, right! Näin luki tuossa kyltissä, kun menin tänään venäjän tunnille. Hautakynttilät ja lippu puolitangossa.

Koska Venäjän federaatio filantrooppisuuttaan (ei suinkaan imperialistisuuttaan…) haluaa tukea venäjän kielen opiskeluani jo kolmatta vuotta tarjoamalla edullista ja ensiluokkaista kielenopetusta ihan tuossa kadun toisella puolella tiede- ja kulttuurikeskuksessaan, olen tietysti hiukan Venäjän puolella tässä Kaukasus-asiassa, mutta yritän nyt sanoa kauniisti…, ei kun kaikkia konfliktin osapuolia tasapuolisesti loukaten: Te olette kaikki väärässä!

Päivän teesit lyhyesti:

1. Venäjän olisi omaa ajatteluaan loogisesti noudattaen palautettava Stalinin ryöstämät alueet Suomelle. Ei, tämä ei ole suomalais-ugrilainen salaliitto, mutta jos nyt ylipäätään hyväksytään luonnonvarojen kuuluminen joillekin valtioille ja kansakunnille, niin Suomella on myös oikeuksia arktisilla napa-alueilla, koska myös meille kuuluu pätkä Jäämeren rantaa. Jokainen suomalainen, joka ajattelee toisin, on maanpetturi ja ansaitsisi kyydityksen Siperiaan.

2. Koska länsi on lähtenyt Kosovon myötä sille tielle, että mikä hyvänsä enemmistö, tuorekin sellainen, voi haluta oman valtion, sama on sallittava kaikille separatistisille liikkeille. Myös Venäjällä. Tietenkään samaa ei voi soveltaa Karjalaan. Jos enemmistö sen asukkaista haluaisi kuulua Venäjään, he ovat silti väärässä. Paras kompromissiratkaisu tällöin olisi muodostaa erityistalousalue, johon sekä Venäjän että EU:n kansalaisilla olisi yhtäläiset oikeudet matkustaa, harjoittaa liiketoimintaa ja omistaa.

3. Venäjän ja muiden opportunistivaltioiden ns. liittoutumattomien valtioiden on liityttävä välittömästi NATOon ja EU:hun. Keskinäinen kalistelu on tosi tyhmää ja tulee kalliiksi. Esimerkiksi Ukraina tarvitsee sekä Venäjää että EU:ta siinä missä Suomikin. Uusia rautaesirippuja ei tarvita. Ja minä haluan ostaa gruusialaista viiniä, brandyä ja kivennäisvettä edes Pietarissa! Valtsu, lopeta kiukuttelu ja tule mukaan Eurooppaan!

4. Maapallo kuuluu kaikille. Maat ja luonnonvarat on otettava suoraan YK:n alaisuuteen. Väestönkasvua on hillittävä, koska se on suurin ympäristöuhka.

Puoli kuuta kesästä…

Posted on at 21:14 by petri.
Categories: Yleistä ja yksityistä.

Blogi on näköjään taas laiminlyöty… Kalenterissa on kaikenlaisia merkintöjä eli vauhtia on piisannut. Ensinnäkin 1.9. Johanna aloitti uudessa hommassaan. Mä olen lähinnä vääntänyt artikkeleita seuraavaan Selvisin numeroon. En lie koskaan kirjoittanut mitään lehtijuttua niin hartaasti kuin katsausta digitaalisen musiikin myyntiin suomalaisen tekijän kannalta tällä hetkellä ja lisäksi tein jutut Jazz & Pop Arkiston vt. johtaja Janne Mäkelästä ynnä ELVISin uudesta toiminnanjohtajasta, entisestä opettajastani Reijo Karvosesta.

2.9. Humac järjesti Logic 8 -demon Tavastialla ja pakkohan se oli hankkia. Asennettu on, mutta testailuun ei ole vielä ollut aikaa.

Tallille on näemmä yhdessä ehditty digikameran muistin mukaan perjantaina 5.9. ja oman muistin mukaan myös lauantaina 6.9…. Nyt alkaa jo olla kova ikävä hepoa, koska Johanna lähti viime perjantaina (12.9.) Lissaboniin piipahdettuaan edellisenä päivänä palaverissa Brysselissä. Isi puolestaan seikkaili viikon suomalaisen designin jäljillä Tokiossa ja sunnuntaina kävin kuuntelemassa tuoreeltaan matkakokemuksia, jotka olivat vähän kuin Lost in translation -leffasta.

Keikkaa pukkaa: viime perjantaina (12.9.) säestin Pasia Gallen-Kallelan museossa Aleksis Kivi -näyttelyn avajaisissa ja koska palkka maksettiin ruokana ja juomana, niin lauantai katosi… Pidot Tarvaspään kahvilassa kestivät aamukolmeen… Eri hyvä amerikkalainen pystypiano siellä ;)

Sitten valtio kutsui esiintymään kunnallisvaalien avajaisiin ylihuomiseen suoraan lähetykseen ja siitä on seurannut pari palaveria YLEssä ja treenejä Zoraman kanssa. Muuta en vielä paljasta, mutta lauluni aiheet ovat mitä ajankohtaisimmat: kuntaliitokset ja korruptio. Liskin Jussilta kävin hakemassa pikkupianohanurin lainaksi ja tänään sävellettiin toinen biisi, joten tuoretta tavaraa on luvassa…

Kauaskantoisimmin merkittävää lie kuitenkin, että venäjän kurssi jatkui ja kaksi kertaa on jo kokoonnuttu pänttäämään naapurin kieltä. Vot, näin vierähtivät pari viikkoa. Syksy ja kirpeä kylmyys saapuivat.