Hämmennystä ja vihaa
Categories: Politiikkaa, Suomi - Finland, Yleistä ja yksityistä.
Tiistai olikin sitten vähän synkempi päivä. Puoli kansaa onkin jo blogannut tuntemuksiaan Kauhajoen verilöylystä. Jokelan tiimoilta tulin jo lausuneeksi yhtä ja toista, mutta uusiakin ajatuksia on tullut päähän.
Vallanpitäjien touhut eivät hurrausta juuri ansaitse ja esimerkiksi suruliputuksen määrääminen on melkoista poliittista kosiskelua, suorastaan surupornoa. Suruliputus olisi pitänyt esim. määrätä, kun metsä- ja paperiteollisuus ilmoitti viimeisimmistä lakkautuksista. Ne tulevat aiheuttamaan moninkertaisesti surua, väkivaltaa, alkoholismia ja kuolemaa kuin Kauhajoen kouluampuja.
Media ja suurpääoma lietsoo nyt myös meille lamaa ja taantumusta, ilmeisesti myös sotaa. Aina joku kuitenkin voittaa. Muille jäävät velat, kuolema ja ahdistus. Kauhajoen kaltaisia tragedioita ei millään lainsäädännöllä voi ehkäistä ja keskittyminen aselakeihin on sumutusta.
Kauhajoen juttua on käytetty keppihevosena myös sananvapausrajoitusten ja sensuurin edistämiseen. Suosikkibloggarini Jiri Keronen ja VasaraHammer ovat jo aiheesta aika tyhjentävästi kirjoittaneet. Media ja valtiokoneisto ovat pala palalta rakentamassa sellaista ajatuspoliisia, että vihakin kriminalisoidaan. Puolet kansasta syö jo mielialalääkkeitä ja kohta ne määrätään pakollisiksi kaikille.
Tästä seikasta riemastuneena päätin liittyä irc-gallerian pahamaineiseen “Misantropia”-ryhmään. Tiedoksi poliisille (siis sille joka toiselle joka osaa lukea, mikä ei tietenkään takaa luetun ymmärtämistä): misantropia on kreikkaa ja tarkoittaa ihmisvihaa. Se ei ole siis rasismia, vaan aivan tasapuolista ihmisten vihaamista. Jokainen riittävän tunteva ja älykäs ihminen ymmärtää, että ihmisen ja muiden lajien suhde on on pahasti pielessä ja jotain tarttis tehdä, mutta suurin osa ihmisistä on vielä niin eksyksissä. Väestönkasvu on saatava kuriin, mutta siitä puhuminen taitaakin olla jo kriminalisoitua “kiihottamista kansanryhmää vastaan”, koska etenkin muslimit lisääntyvät aivan holtittomasti.
Se, että olen ylpeästi ihmisvihaaja, ei poista sitä faktaa, että olen myös suuri filantrooppi, ihmisystävä. Kunnioitan myös omistusoikeutta, enkä hyväksy Eläinten vapautusrintaman tai vastaavaa kärsimystä aiheuttavien terroristien toimia. Greenpeacea tuen vitosella kuussa. En myöskään suunnittele mitään väkivaltaisia tekoja. Tällä hetkellä. Aivan varmasti olen kuitenkin jo tarkkailun alaisena, joten ihan sama…
Torstai vierähti Töölön tapaturmaosastolla ilahduttamassa ylilääkäriä, joka ei arvannutkaan, että olin katkaissut olkavarteni toisenkin kerran… Olkapäälle ei voi tehdä mitään ainakaan nyt, kun on verenohennukset päällä. Siis olen pysyvästi invalidi. Pikkuisen masentaa, mutta nousee se sentään korkeammalle kuin John McCainilla…
Oli niin sietämättömän kaunis ja lämmin ilta, että teki vielä mieli vähän jaloitella: käytiin Black Miken kanssa sushilla ja istuttiin mbarin terassilla Lasipalatsin aukiolla. Torstaina riemastutti myös se, että lukuunottamatta Anna Abreuta kuulemani huhut Suomen euroviisuartisteista pitivät paikkansa. Olisipa kiintoisaa tietää, mikä on totuus. Lehdistöä totuus ei tässäkään asiassa tunnu kiinnostavan.
Perjantain saavutus oli todeta, että M-audion FireWire -purtilo toimii ihan hyvin uuden MacBookin kanssa, mutta pöytäkoneen kanssa on nyt keväästä asti ollut taas ongelmia. Sähköposti toi miksaukset 2 kesäleirin biisistä ja niitä on jo johonkin tarjottukin… Sen kolmannen lauloin itse uudestaan.
Yöllä sitten vahtasin Obaman ja McCainin väittelyä netistä. Pikkuisen alkaa Obamania tarttua minuunkin, mutta ei se mikään messias ole, mutta McCainin haukkamainen suhtautuminen mm. Venäjään pelottaa.
Uni onkin sitten maittanut about 2 x 12 tuntia, mutta nyt täytyy lähteä tallille tuulettumaan!
