Day 2, kaikki Apulian juustot
Categories: Italia, Matkailua, Yleistä ja yksityistä.
Perjantaiaamu aukeni harmaana ja sadetta tihutteli pitkälle iltapäivään asti. Aamupäivän tein töitä lähes tyhjässä hotellissa ja sitten kävin syömässä vähän ohra- ja papusoppaa, koska tiesin, että illalla pitää olla vatsalaukussa kapasiteettia jäljellä….
Ohraa, linssejä ja papuja kasviskeitossa!
Päiväunien jälkeen netti ei sitten enää toiminutkaan. Aamulla olleet lyhyet sähkökatkot tai virtapiikit olivat ilmeisesti rikkoneet jotain, onneksi ei kuitenkaan mun konettani, vaikka olinkin verkkoyhteydessä ihan piuhalla. Luvattu WLAN ei koskaan toiminut. Sen sijaan Vodafonen prepaid-liittymä alkoi toimia jopa aiemmin kuin oli luvattu. Finalmente, minulla on italialainen puhelinnumero!
Guruni, viiniasiantuntija ja Marchen sommelierien puheenjohtaja, Otello Renzi tuli seitsemältä hakemaan minut ja viiniklubin puheenjohtaja Martan. Pääsin mukaan hienolle illalliselle, jonka teemana olivat Apulian juustot. Videoblogissa Otellon tervetuliaispuhe ja ruokalista… Kyseessä on syrjäiseen vanhaan myllyyn tehty keväällä avattu hieno ravintola, jonka nuorehko omistajarouva on Apuliasta. Ruoka oli taivaallista ja Otellon valitsemat viinit sopivat tietenkin täydellisesti. Vierustoverinani oli Alfiero, viinintuottaja Serrapetronasta, jonka kuohuvan roséviinin Otello oli valinnut ensimmäisten juustoalkupalojen kumppaniksi. Otellon yksinkertainen viesti viiniharrastajille oli, että mietojen ja tuoreiden juustojen kanssa (kuten mozzarella, ricotta jne.) pitää juoda valkoviinejä tai roséta, sillä kevyetkin punaviinit saavat ne kaikki maistumaan kitkeriltä.
Juustoilta Villa Deborassa 28.11.2008
Pikkuisen jännitti, että mitähän vatsa tuumaa saadessaan kaikki Apulian mahdolliset maitobakteerit. Vaikutus oli juuri päinvastainen, kaikki vatsavaivat poistuivat, vaikka ylensyönnin vaarakin oli ilmeinen: kolme alkupalalautasta, kaksi pastaa, pääruuaksi savujuustoa ja vielä jälkiruoka… Onneksi osasin vähän skipata niitä pastoja, muuten en olisi varmaan saanut koko yönä nukutuksi.
Reissun ensimmäinen pettymys oli sitten kotiinpaluu. Vastassa oli aivan pimeä hotelli, ovi oli jätetty auki. Otin itse avaimeni ja kävin hakemassa tietokoneen testatakseni, josko netti vihdoin toimisi.
Kun kopeloin kokoussalin haitariovia, sohvalta alkoi yöportsari kiljua: “Mitä te haluatte!? Olisitte voinut kyllä tulla aikaisemminkin! Cazzo, cazzo! Älkää häiritkö!” Edellisenä iltana miellyttävältä, tosin temperamenttiselta tuntunut pappa oli kuin talviunilta herätetty karhu. Hiivinkin sitten ihan hiljaa takaisin huoneeseen ja päätin, että jos ei netti aamulla toimi, on vaihdettava hotellia.
no comments yet.
