Päivä 11: Ooppera (17.3.2010)
Heräilin reippaana taas liian aikaisin ja hoidin mm. kirjeenvaihtoa Romaniaan, Argentiinaan ja Ranskaan ynnä Stefanon ja Alejandron teosrekisteröintijuttuja. Varustauduin oopperailtaan vielä parin tunnin päiväunilla ja söin välipalaksi mozzarellaa ja tomaattia.
Matka oopperaan kahdella ratikalla sujui nopeasti ja Markon mulle printtaamalla e-lipulla pääsi sisään ihan noin vain. Ovella rouva vain kysyi minut nähdessään “English?”, katsoi lippua ja kertoi mihin suuntaan pitää mennä ja missä on narikka. Aivan loistava meininki.
Jenůfa oli ihan mainio ooppera ja jouduin toteamaan, että kyllä vaan tsekkikin on ihan mainio laulukieli, kun vokaalit (ne, joita ei ole vielä ostettu pois) ovat selkeitä kuten suomessa ja italiassa eikä mitään keskivokaali öötä kuten englanti ja ranska, jotka pitäisi oopperakielinä kieltää ihan kokonaan. Carmen saakoon armon.
Tsekin Kansallisteatterin eli Národni divadlon vanha päänäyttämö on omistettu enimmäkseen oopperalle.
Vierustoverit paljastuivat hollantilaiseksi pariskunnaksi, jotka olivat jo kuudetta kertaa Prahassa ihan oopperan takia. Houkuttelin heitä jo Savonlinnaan ja huomenna nähdään toisessa Janačekin oopperassa!
Sitten pyrin illastamaan ravintola Violaan, jossa opaskirjan mukaan myös Pentti Saarikoski oli viihtynyt. Teatteri Violan yhteydessä oleva ravintola oli kiinni, mutta viereinen Pivnice Viola oli ihan kivan näköinen. Iltapalaksi lenkkimakkaraa ja salaattia! Vieruspöydässä oli ruotsalainen nuoripari, jonka kanssa tuli höpötettyä, joten ihan sosiaalinen päivä.
Ai niin, sitten vielä Pyhän Patrikin päivän kunniaksi tsekkasin naapurikorttelin Irish Barin, jossa ei täysirlantilaisia ollut, mutta muutama mukava prahalaistunut jenkki. Oikein hauska päivä ja sääkin alkaa lupaavasti lämmetä.
