Niilo

Niilo (os.Tuhkanen) tuli meille edellisestä kodistaan pitovaikeuksien takia 15-vuotiaana. Hänelle oli itse asiassa jo lopetusaika varattuna, minkä kuullessamme käskimme äkkiä tuoda Niilon meille! En ikinä unohda sitä näkyä, kun Niilo kaikessa liki 8 kg komeudessaan kömpi ulos kuljetuslaatikostaan ja asettui taloksi… Niilolla piti olla munuaissairaus, mutta seuraavalla viikolla hänet todettiin HauMaussa täysin terveeksi kissaksi. Kun turhat verenpainelääkkeet oli lopetettu, Niilo alkoi piristyä silmissä.

Niilo ei ollut aloittelijoiden kissa, vaan hänen kanssaan eläminen vaati kissatieteen syventäviä opintoja. Alkuun Niiloa ei paljoa saanut koskettaa (tai sai kaikki noin viisi jäljellä olevaa hammasta kiinni ranteeseensa…), mutta sittemmin ahkeran intensiivisiedätysterapian jälkeen hän jopa kehräsi, puski ja nautti huomiosta. Kynsien leikkauskin sujui ilman verta, säännöllinen harjaus suoritettiin tosin aina murinan säestyksellä…

Niilon lempiharrastus oli syöminen ja hän oli hyvin täsmällinen ruoka-aikojen suhteen. Niilo esimerkiksi ruokittiin joka aamuyö klo.5. Jos nukuimme, niin Niilo piti huolen, että jompikumpi meistä nousi ylös. Myös hiekkalaatikko tuli Niilon mielestä siivota aina heti siellä asioinnin jälkeen. Tämä osoitettiin hakkaamalla laatikon reunoja noin vartin verran. Mikäli palvelu ei pelannut toivotusti, Niilo reklamoi asiasta heti tekemällä pahojaa, kuten irrottamalla digiboksin johdon tms. mukavaa. Myös päivittäiset leikkituokiot kuuluivat tämän reippaan herran ohjelmaan. Omasta sohvastaan (kts.kuva) Niilo oli hyvin mustasukkainen, kukaan muu ei saanut olla siinä.

Niilo selvisi mm. vakavasta ihokasvaimesta ja eli yli 19-vuotiaaksi. Viimeisinä kuukausina Niilon voimat alkoivat ehtyä, mutta ihan loppuun asti Niilon kunnia-asiana oli hypätä mamman työpöydän kautta ikkunalaudalle nukkumaan.

Niilo lähti kissojen taivaaseen toukokuussa 2010. Kiitos Niilo-rakas kaikesta mitä meille opetit!!!