säv. Petri Kaivanto
san. Montserrat Gómez Díaz
es. Claudia K
osallistumisvuodet Suomen karsintaan 2002. 2004, 2008, 2014, 2015, 2021 + Viron karsintaan 2003
alkuperäisesittäjä Anneli Saaristo
Suomen karsinnan voittaja 2002 Laura Voutilainen: Addicted to You
Euroviisujen voittaja 2002 Marie N: I Wanna
Todo lo que siento,
eso y todo lo que creo
todo lo que digo,
mira todo lo que veo
y todo lo que sueñas,
todo, todo lo que amé
y todo lo que dices,
mira todo del revés.
Pero no pasa nada,
tu abrirás tus alas
no me haces tanta falta,
tu no lo eres todo, hoy te vas amor
pero no pasa nada
romperé mis cartas
la vida no se acaba
tu no lo eres todo, hoy te vas amor
y el mundo no se para
Llévate tu amor
y no olvides mi canción
cerraré la puerta
de este joven corazón
tal vez si algún día,
tu decides regresar
me busques y no encuentres
más que un trozo de cristal.
Pero no pasa nada...
y el mundo no se para,
la vida no se acaba,
llegaste, me amaste y te fuiste burlando el amor,
y el mundo no se para,
aunque me falte el alma ,
hoy vuelvo a sentir que estoy viva,
me olvido de ti, así
La vida no se acaba
El mundo no se para
Pero no pasa nada
romperé mis cartas
la vida no se acaba
tu no lo eres todo, hoy te vas amor
Pero no pasa nada,
tu abrirás tus alas
no me haces tanta falta,
tu no lo eres todo, hoy te vas amor
Pero no pasa nada,
tu abrirás tus alas
no me haces tanta falta,
tu no lo eres todo, hoy te vas amor
Pero no pasa nada, la vida no se acaba
hoy vuelvo a reír a la vida, me olvido de ti, eh,
la vida no se acaba
Kappaleen matka sen syntymisestä julkistukseen on kestänyt 25 vuotta. Se on yksi harvoista biiseistäni, jossa melodia syntyi täysin itsenäisesti. Kertosäe muistaakseni tupakilla tuuletusparvekkeella.
Olin internetin kautta saanut yhteyden barcelonalaiseen tyttöön, joka kirjoitti laulutekstejä ja aloitimme yhteistyön. Pari muuta pöytälaatikossa jumittavaa kappaletta sävelsin hänen teksteihinsä, mutta sitten tehtiin niin päin, että lähetin soitetun demon. Paluupostissa tuli teksti, joka istui kuin hansikas. Yhtään nuottia tai nuottiarvoa ei ollut muutettu.
Demoa laulamaan pyysin suoraan Anneli Saariston, joka minun silloin opastuksellani yritti ääntää espanjaa, vaikka minä en tuolloin espanjaa osannut juuri lainkaan. Sitten alkoi pitkä taistelu saada Annelille revanssi eli paluu euroviisuihin. 1989 hänelle osui siihen mennessä paras sijoitus suomenkielisellä kappaleella ikinä ja vasta Käärijä pystyi lyömään Annelin ennätyksen voittamalla yleisöäänestyksen. Ikävä kyllä Annelille osui Lausannen euroviisuissa vastustajaksi myös tenavatähtiä, jotka seuraavana vuonna olikin jo kielletty. Vapaus laulaa millä tahansa kielellä palasi euroviisuihin 1999.
Eli ihan laskelmoitu tarkoitukseni oli tehdä La Dolce Vitan menestykselle jatko-osa, joka olisi sen hetkisillä säännöillä menestynyt paremmin, ja tällainen siitä tuli.
En edes ihan varmaksi muista, kuinka monesti lähetin Annelin demon avoimeen kilpailuun, mutta ensimmäinen yritys oli vuoden 2002 karsintaan, joka haiskahti sopupeliltä. Laura Voutilaisen sijoitus karsi Suomen vuoden 2003 viisuista ja sitten 2004 homma oli aika läpinäkyvästi pelattu Jari Sillanpäälle. Muistelen näitä tarkemmin toiste.
Mutta vuoden 2008 viisuihin avautui tilaisuus tarjota Annelia YLElle suoraan levy-yhtiönä, ja entisen puolisoni kanssa menimmekin neuvottelemaan silloisen viihdepäällikkö Tuire Lindströmin luokse, mutta eipä vain silti kelvannut. Sillä kertaa tulkitsin vastauksen "Uskomme, että valitsemamme artistikattaus on jälleen omalla tavallaan merkittävä ja teemme hienon shown!” niin, että vanhempien tähtien kiintiö ja voitto oli pedattu Kari Tapiolle eikä sille haluttu haastajaa. Tosin kävi niin hassusti, että voiton veikin upea Teräsbetoni. Varmaan lähettelin tätä vielä senkin jälkeen jonain vuonna, mutta nämä olivat ne tärkeimmät yritykset.
Anneli oli sittemmin levyttämässä tätä suomeksi, mutta ehdoton edellytykseni oli, että hän olisi tehnyt sen samalla espanjaksi, joten tämä jäi sitten tekemättä ilmeisesti tuottajien kiristettyä kukkaronnyörejä tai jotain. En koskaan ole kuullut Jussi Liskin sovitushahmotelmaa.
2016 haaveilin, että Anneli levyttäisi tämän Rubén Bladesin orkesterin kanssa Panamassa ja minulla oli konkreettinen tuotantotarjouskin Grammy-palkitulta orkesterilta. Valitettavasti minulla ei ollut rahaa.
Siitä asti vaimoni Claudia (kohta on 10-vuotishääpäivä) on kinunnut saada tehdä tämän, ja vihdoin taivuin siihen osana älyvapaata projektiani tehdä toinen tekoälyavusteinen albumi euroviisukandidaateistani. Tosin tässä tekoälyä on käytetty hyvin vähän ja rumpu- ja torviarri on nuotilleen sama kuin alkuperäisessä demossa, vaikka muuten teknologia onkin kehittynyt huimasti.
Eli tämän laulun elämä ei päättynyt, nyt se vasta alkaa!